torstai 6. joulukuuta 2012

You say it best when you say nothing at all


Itsenäisyyspäivät on ihan kivoja. Ei siis mua ainakaan haittaa yks ylimääränen lomapäivä. Heräilin pakon edessä pakolla pakottamalla jo kahden aikaan, söin ja mammin sängyssä. Siivosin vähän ja datasin. Not bad day at all.


Nyt illalla tein suklaahippukeksejä vavvan kaa. Oon ylpee itestäni. Muistin laittaa kaikki ainesosat, en polttanu enkä millään muullakaan tavalla sössinyt tota hommaa. Time for some applause. Meijän perhe on kyllä niin vinksahtanu. Tossa ihan rauhassa leivottiin ja juteltii porukalla niitä näitä si yhtäkkiä mää huudan JÄNIS kaikki (tilda, minä ja eeva) juostaan ikkunalle ja koputellaan sitä ikkunaa ja ollaan ihan innoissamme. Niin.


Sitä vaan en saa pieneen päähäni ängettyä että miks vitussa mua nonku haukutaan nykyään jostain mitä mä en oo edes tehny? Öö, mä en oo räjäyttäny mitään maailmaa, en oo alottanu sotaa, en suurta pahaa tehny ja silti yhtäkkiä vaan pääsee suusta sellasta. Aika loukkaavaa sanon vaan.


Nyt meen kyllä lukeen yota mitä mun on pitäny viimeset 2 päivää tehdä jo. Ja huomenna huomenna HUOMENNA ihanaaa! Robin the movie joten kiitos ja näkemiin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti