And we are out of merlot

Nyt kun mä olen nolannut itseni kaikilla mahdollisilla tavoilla, siis kun videopostauskin on lisätty sarjaan, mulla ei taida olla enää mitään hävettävää. Siis kun mä olen päässyt yli tästä häpeästä. Kun alkaa miettii mä olen itseasiassa aikalailla joutunu häpeään itseäni. Tai kavereitani. Tällä viittaan mm. rytmimunaan ja muihin julkisiin nöyryytyksiin sukkapommeista seksikkäisiin aurinkolaseihin koulussa. Yllättävän tervejärkinen oon vaikka olenkin nolannut itseäni vaikka kuinka.

En muutes ainakaa oo eilen koko iltaa kattellu One directionia.

Niin. Kun mä tänäaamuna heräsin todellisuuteen ja avasin 23 suklaaluukun, niin mieleeni tuli, että perhana, huomennahan on jouluatto! Kävin illalla alakerrasta hakemassa jtn niin äiti paketoi lahjoja ihan innoissaa ja kun näki mut nii heittäyty huomaamattomasti siihen lahjojen päälle. Kyllä äiti, olen 15 ja uskon joulupukkiin. Kaikkein surullisinta on, etten mä ole ikinä uskonu joulupukkiin. Meidän joulupukki ei näyttäny ikinä joulupukilta muovinenänään yms ja kuka kullonki oli joulupukki ei edes yrittäny muuttaa ääntään. Kaikkein humoristisin joulu oli, kun meillä oli nainen joulupukkina. Kuinka tyhmänä äiti on pitäny meitä?!

Parin tunnin päästä tämä tyttö häviää mummulaan ja palaa sieltä viimestään 27 päivä. Onneksi, oi onneksi mulla on toi uus mokkula niin voin ottaa koneen mukaan. Onhan sielläkin toki kone, mutta se vaan ei ihan sovellu mun käyttöön. Ennemmin siihen senioreiden online lehden lukuun.
Tästä saattaa itseasiassa tulla aika mielenkiintonenkin joulu. Toivotaan parasta.

Joka tapauksessa, tämä on totta: