tiistai 26. maaliskuuta 2013

As we lie in the fields of gold

Mikään, ei sitten MIKÄÄN ole parempaa kun löytää taskusta rahaa! Eilen laitoin nahkatakin niskaan ja uudet euron arskat päähän ja menin kuvaamaan ulos auringonpaisteeseen. Tennarit ei tainnu olla liiemmin hyvä idea, koska loskahan se siellä. Sitäpitsi samantien kun astuin ulos, niin aurinko meni pilveen ja muutamaa tuntia myöhemmin siellä taas paisto.

(c) !!!!
(c)

(c) taas se aika vuodesta kun seppälä muu eurolla arskoja
(c)

(c)
(c)
 Siinä kotona istuskellessa sen sijaan, että olisin tehny jotain järkevää, kuten äidinkielen lisätyötä, tehny jumpan koreografiaa tai gangnam stylen koreorafiaa (???!!?!?!! wtf Hellu, miksi me?) niin minäpä leikkelin kenkiä. Mulla on semmoset vuoden tai kaks vanhat kengät, jotka oli moksu-Idalle ihan käypät mutta nyt aattelin ehostaa niitä. Leikkasin lärpäkkeet irti ja liimasin saumat.

Ennen

Välissä 
Hänellä liimasin, ja nyt huone haisee saatanan pahalta
Loputulos on kaunis
Mulla oli mahtaisa päivä. Enkun tunnilla kaaduin tuolilla, mutta muuten hienoa oli. Biologian kokeesta 9 ½!!!! Oon ihan sairaan ylpeä. Mutta mulla on ongelma. Nimittäin mää vittu punastun ihan sairaan helposti. Äidinkielen artikkelinkin esitys ois menny hienosti, jossen ois saatana jääny kiinni, etten ollu lukenu sitä yhtä novellia. Opettaja kysyy, että mitä muuta mä luin. Avasin kirjan ja sanoin ekan otsikon mikä sieltä tulee. Sittn Tiitola esitti jatkokysymyksen, että noh, mitäs tässä tapahtu. Wusshh, aivan helakan punaseks menin, sönkötin että, noh, noh, no se ny oli silleee. Koko luokka vaan hajoilee siellä. Joten lopputulos Tiitola anto mulle ylimääräsen kirjatyön, ei sen pahempaa onneks. Ja onneks tää tapahtu perjantaina, eli Tiitola on varmaankin jo unohtanu koko äksidentin, eikä mun tarvii enää piilotella siltä.






Ei kommentteja:

Lähetä kommentti