lauantai 20. lokakuuta 2012

Kato mitä mä teen, kato mihin mä meen




Someday baby we will be pilots. Vittu. Joku päivä oikeesti mä istun 747n ohjaamossa ja kuulutan: Hello, this is your captain speaking. Kun sen teen niin voisin sanoo että mun unelma on sillon toteutunu. On muuten kiva tietää edes jostain jotain. Tiiän lentokoneista enemmän kun mun naamasta, ja kun mä muutaman minuutin hölötän lenzikoista niin mä teen aika fiksunkin vaikutelman!

JA TÄHÄN VÄLIIN TÄLLÄNEN KUVA
Tänään on muuten ollu taas harvinaisen tuottelias päivä. Aamulla heräsin (ylläri sinänsä) söin mummun sapuskoja ja pelasin koko kotimatkan Hill Climbia. Jumalauta, siinä vasta peli. Sitten Maijulin kaa jaettiin vähän mun Enon vaalimainoksia ja pärrättiin, tultiin tekeen sen etiikanesitelmä ja köhnättiin Maijalle. Sen kisu on niiin ihana pihana<3 Määki tahrooon!!!

Kiittääkää taas muuten onneanne. Taas pistän rakkaani Bullet on my foreheadin omien tarpeitten edelle. Nytkin tulis lehva telkusta, mutta mää kirjotan tätä säälittävää päivittäistä höpötystä. Jos mä oisin sä kyl mäki oisin mun blogissa, kyl mä kylmä kyl mäki oisin täällä.


                                                                                       
Kaya, olet muutes vitun täydellinen. Miten mä jouduin tänne, miten mä jouduin tänne. Ja nyt on aika juosta, nyt on aika. 

Muutes, sillon kun on sellanen päivä, että vois syödä tietokoneen ja hypätä sen jälkeen kalliolta kolmella takaperin voltilla likaseen järveen joka on täynnä teräviä kiviä ja tappajahaukia, niin tässä maailman paras elämänohje. 


Simple as that. 


3 asiaa joita tahdon. Ja sipsiä. 

Huomenna ohjelmassa bloggaamista, syömistä mammimista ja Biologian kokeisiin lukua. Ja ussan koekkin perhana. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti