Fakta on se, et täs kaupungis on vaa yks sheriffi ja se oon mä. Eiku, siis fakta on se että Iira hyppii ilosta koska lumi totteli mun käskyä, ja se suli. Vähän ku sille ärisi ni kyl se siitä lähti. Tämä oli positiivinen fakta. Positiivisen-vastakohta-sana-jota-en-muista on se että just kun luulin että kätönen on parantunu (me muuten käytii kuvauttamassa se ja käytii kyselemässä niistä heräämisistä, siitä lisää pian alhaalla tuolla), mutta sitte tänä aamuna kolautin sen aamulla pulpetin kulmaa, ja se meni vielä pahempaan kuntoo ku se oli ollu. Kipua, erittäin paljon. Joten nyt on sitte käsi paketissa, mut se tuntuu kyllä taas jo vähä paremmalta. Kohta varmaan taas telon sen. Nojaa elämä on. Puranakaa ei oikee tehoo toho kipuun, ja perkele. Enkä saa syödä suklaata, ku alotin karkkilakon. Ja älkää epäilkö, onnistuin siinä viimeki vuonna. Kun koulut loppuu, Iira alkaa taas mässään. Jätskiä taitaa taas mennä senki edestä. Tttatatattadaa.
Mutta siis käytiin siellä doctorilla mamin kaa maanantaina, ja ne kuvas sen käden, tulokset tulee kai huomenna, mutta se epäili et se o vaa hermosärkyä. ANTEEKSI MUTTA MITEN VITUSSA SE VOI OLLA HERMOSÄRKYÄ JOS KOKO HELKAARIN KÄTEEN JA ENIMÄKSEEN LUUHUN SATTUU. Taisin servata itteni. Hermosärkyhän nimenomaa tuntuu koko kädessä, mutta kuitenkin. Sitte me kysyttiin sen lääkärin mielipidettä niistä kohtaukista. Äiti epäilee jotain hormonien aiheuttamaa paskaa, mut miksi, ku ei kellää muullakaa oo, ja ihmisiähän me kaikki ollaa. Minä epäilen edelleen paniikkihäiriötä. Ja lääkäri epäilee epilepsiaa. Että sellasta.
Maija ja Roope on maailman söpöimpiä. Niillä tulee EI HELE PUOLIVUOTTA täyteen vappuna. Katos perkele. Mut ne on söpöjä. Ja Roope vie mun Maijan lappiin nyt viikoks ja oon forever alone. No en oo. Oon mä vähä. En paljoo.
Toi on kiva biisi, tulee noi kaks aasia mielee, jokka tykkää pussailla mun kameran edessä. Masentaa mua. No ei kyllä. No kyllä vähän masentaa. MUTTA pilaan teijän päivän faceplam kuvilla, joista itse tykkäsin ja lol.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti